Telluksen tulevaisuus - taustaa ja pieni historiikki

”Anarkistinen lastenkammarin kellopeliorkesteri” ja ”aseista riisuva naivismi” lukeutuvat ilmauksiin, joita on mainittu Telluksen tulevaisuus –orkesterin yhteydessä. Niissä kiteytyy jotakin, mitä genrelokeroinnit – sirkus-ska, avaruusdisko tai satuooppera - eivät täysin tavoita. Kun summaa yhteen yhtyeen räjähtävän lavaolemuksen, sarjakuvamaisen supersankaruuden, karkkivasaralla maailman vääryyksiä takovan utopistisuuden, sokerihumalaisen maailmanpyörässä hihhuloinnin, venyvän kumisuuden, kumisen venyvyyden ja alakoulutason luokattoman typeryyden, on lopputuloksena sellainen keitos, ettei ähkyltä voi välttyä.

Kaiken takana on superviisikon pirullinen juoni. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se menee näin: 1) Vaikutetaan villin takapotkusoitannan keinoin siihen aivolohkoon, joka säätelee lantion ja raajojen liikkeitä. 2) Ruumiinosien veivaus tyhjentää kuulijanparan pään, jolloin lyriikoiden nurinkurinen propaganda salakavalasti tunkeutuu tämän tajuntaan herätellen syvempiä aivoimpulsseja. Orkesterin musiikin ytimessä onkin usein tämä sisäinen vastakohtaisuus: se on samanaikaisesti puhdasta viihdettä ja antiviihdettä. Maailmanpelastuspartio lupaa tehdä parhaansa pelastaakseen molemmat synkältä tulevaisuudelta.

Tähän mennessä olemme saaneet todistaa seuraavaa: ”Kuinkas sitten kävikään?” (EP 2006) ja ”Mikä mikä” (LP 2008) levyt ovat järisyttäneet maailmanjärjestystä. Yhtyeen debyytti EP:llä tyydyttiin vain esittelemään lapsikuninkaan manifesti, mutta pitkäsoitolla maailma yritettiin jo kääntää kokonaan ylösalaisin. Levyn nostamassa karnevaali-humussa maailmanpyörä syöstiin raiteiltaan ja tivolin valojen sokaistessa yleisön vapautettiin klovnit. Kaaoksen keskellä joku keksi lauseen, joka päätettiin julistaa levyn teemaksi: "maailma on kuin suuri huvipuisto, jossa ihmiset juhlivat itseään hengiltä."

Nyt yhtye jatkaa taisteluaan kyynisten ihmisten hapatusta ja kapitalismin mädännäisyyttä vastaan Suomen virallisella älä osta mitään singlellä ”Supermarket” (2008)
>>> katso lisää älä osta mitään -kampanjasivulta

Diskopallokypärä esiin

Superviisikko näyttää yhtä hillittömältä kuin kuulostaa. Yhtyeen räiskyvään lavahabitukseen kuuluvat milloin beduiinikaavut, milloin välkkyvät diskopallokypärät ja tirehtöörin silinterit. Pukeutumisen saralla hyvän maun rajat on jo aikaa sitten ylitetty, ja tietty törkeys saanut vallan. Jotakin asiasta kertoo, että yhtyettä kiehtoo oudosti ruotsalaisen 80-luvun kulttibändin Elektrik Banana Band:in lavaolemus eläinhahmoineen ja glitterpukuineen. (http://www.youtube.com/watch?v=nq0kMIdD_CE&feature=related)

Vaikka levylle aina päätyy muutama runollisempi ja uneliaampi kappale, keikalla niiden tilalla on useimmiten täyttä tulitusta. Jo bändin perustustamisen edellytyksenä oli, että keikoilla pitää olla hauskaa. Keskitytään siis olennaiseen, eli pyllynpyöritykseen ja viihdearvoihin.   

Yhtyeen jäsenet lupaavat, että jos bändi joskus saavuttaa stadionmittasuhteet, silloin kanuunat ampuvat keikalla serpentiiniä ja taivaasta laskeutuu suuri lautanen, jonka lapsikuoro toivottaa tervetulleeksi. Ennen sitä päivää saamme tyytyä hieman vähemmän suuruudenhulluun, mutta yhtä mielikuvituksekkaaseen ohjelmaan. Telluskeikat ovatkin tällä hetkellä eräänlaisia koelaboratorioita, joissa eri ideat sirkuksesta avaruus-matkailuun elävät rinnakkain ja taistelevat olemassaolostaan.

Kokoonpano